”Avoimin mielin vastaanottamassa asioita” : henkilöstön työhyvinvointi sähköisty-vässä julkisessa hallinnossa

Julkisessa hallinnossa otetaan käyttöön ja hyödynnetään yhä enemmän tieto- ja viestintäteknologiaa. Sähköisen hallinnon mahdollisuuksiksi on nähty hallinnon toiminnan tehostuminen sekä julkisten palvelujen laadun ja tavoitettavuuden parantuminen (mm. Lindgren & Jansson 2013; Ihalainen 2010). Sähköistyvää hallintoa koskeva työ- ja toimintatapojen muutos on mahdollisuus ja haaste koko työyhteisölle. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää julkisen hallinnon henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia työhyvinvoinnista hallinnon sähköistymistä koskevassa muutostilanteessa. Toteutin tutkimuksen empiirisenä tapaustutkimuksena, jossa tutkimuskohteena oli Lapin maistraatti. Tutkimuksen empiirisenä tarkoituksena oli tarkastella millaisia mahdollisuuksia ja haasteita sähköistyvään hallintoon liittyvät uudet työ- ja toimintatavat toivat henkilöstön työhyvinvoinnille ja miten ne vaikuttivat henkilöstön työhyvinvointiin. Lisäksi selvitin millaisia edellytyksiä sähköistyvä hallinto asetti henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiselle. Tutkimuksen aineiston keräsin teemahaastatteluilla, joihin osallistuivat kuusi osastosihteereinä ja ylitarkastajina työskentelevää työntekijää. Aineiston analysoin ja tulkitsin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, jolloin käytin aiempaa tutkimuskirjallisuutta apuna ilmiön käsitteellistämisessä. Tutkimuksen tulosten perusteella tieto- ja viestintäteknologia vaikuttaa välillisesti henkilöstön työhyvinvointiin. Julkisen hallinnon henkilöstön työhyvinvointi sähköistyvässä hallinnossa kiinnittyy myönteisessä ja kielteisessä mielessä työergonomian, työn sujuvuuden ja häiriöttömyyden, työn hallinnan, muutoksen hallinnan, työn mielekkyyden ja merkityksellisyyden käsitteisiin. Sähköistyvässä hallinnossa selviytyminen edellyttää henkilöstöltä uuden oppimista ja myönteistä asennetta muutosta kohtaan. Sähköistyminen nähdään mahdollisuutena muun muassa sujuvaan työn tekemiseen, itsensä kehittämiseen ja parhaimmillaan asiakkaiden paremman palvelukokemuksen tuomaan tyytyväisyyteen. Tulosten mukaan työhyvinvoinnin tukemisen kehittämiselle on vielä tarvetta. Henkilöstön työhyvinvoinnin johtamisessa tulisi kiinnittää huomiota kommunikointiin, tiedottamiseen, kouluttamiseen, perehdyttämiseen, roolien selkeyteen sekä kannustaa työntekijöitä oman työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen